Käsi irtoaa

En ole päivitellyt taas ajoissa, on ollut muita juttuja mielessä, ei mitään jännittävää kuitenkaan. Lääkäri soitteli hermoratatutkimuksen jälkeen ja sanoikin ettei siinä näkynyt mitään erikoista. Laittoi lähetteen pään TT-kuvaan. En ihan hahmottanut minkä takia näin, mutta ajattelin että kaipa hän tietää. No kävin kuvauksessa ja siinäkään ei näkynyt mitään erikoista.

Lääkäri päätti, että laitetaan kaulan magneettikuvaan. Olin vähän pöllämystynyt siinä ja kysyin, että entä jos se vika nyt on kuitenkin ihan vaan näissä sormissa. Jotenkin tuntuu hieman nololta että minua nyt tutkitaan mikroskooppisen tarkkaan sen takia, että sormiin sattuu, ja tutkitaanpa vielä jännittävistä paikoista, kuten päästä. Lääkäri siihen, että kyllä voi olla vika ihan sormissa, mutta että hän mielellään kuitenkin kuvaisi siltä varalta että hrr mrr nrr. En siis nyt muista mitä tässä tuli puhuttua. Jotakin jostain rintakehän tai jonkin jostain aukon ahtaumasta, että jos on hermo puristuksissa ja - äh, en edes yritä.

Yritin kyllä painottaa, että kun minusta tuntuu että se on ihan nämä nivelet mitkä sattuu ja kun tuo keskisormikin on nyt ollut aika turvoksissa, mutta päätös oli lopulta, että magneettikuvaan mars. No ei siinä mitään, kuvatkoon. Se nyt vaan on sitten vähän noloa, jos loppujen lopuksi todetaan että kädessä on esim. rasitusvamma ;) Eniten kyllä ehkä ärsyttää se, että tiedän että magneettiin on pitkä jono eli kestää taas superkauan ennen kuin päästään tutkimaan jotain muuta, jos siinäkään ei näy mitään. Ja tähän käteen sattuu aina vaan ja keskisormi varsinkin on äärimmäisen pahalla tuulella, turvoksissa eikä meinaa taipua mihinkään aamulla.

Vaikka voihan siitä magneettikuvasta jotain kyllä ilmetä, mistä minä tiedän. Lääkäri kysyi mm. onko ollut niska kipeänä ja totta puhuen on. Nukkuminen tai sen yrittäminen on todella rasittavaa, kun heräilen yöllä siihen, että pää on jumissa ja kääntyminen sattuu. Mutta eihän näistä tiedä mistä johtuu ja mikä liittyy mihinkin. Kyllä lääkärin homma on kamalaa.

Mutta sain tänään kutsun magneettikuvaan 5.4. Kolmen viikon päästä, huoh. Mitäköhän tälle kädelle keksisi tehdä sillä aikaa.

Hermoratatutkimus

Kävin keskiviikkona hermoratatutkimuksessa. Ja nyt aloinkin miettiä että mihin ihmeeseen tuo loppuviikko on taas kadonnut, kun ei tunnu olevan siitä mitään muistikuvia. No, joka tapauksessa, tutkimus oli aika mielenkiintoinen. Sain ensin oikeaan käteen ja käsivarteen pieniä sähköiskuja, jotka tuntuivat siltä kuin joku olisi räpsiny kumilenkillä ihoon. Ihan siedettävää enimmäkseen, vaikka välillä napsuikin melko äkäseen. En sattunut kysymään tarkemmin, mutta ilmeisestikin siinä tutkittiin, miten hyvin viestit kulkee hermoissa.

Toisessa tutkimuksessa pistettiin ohuella neulalla erinäisiin käsivarren lihaksiin, mikä tuntui välillä aika ilkeältä, mutta ei kuitenkaan yhtä kamalalta kuin miltä saattaa kuulostaa. Samalla piti liikuttaa kättä tiettyyn suuntaan, ja kone johon neula oli kytköksissä piti kaikenlaista ratinaa ja suhinaa. Sain sellaisen käsityksen, että äänen olisi pitänyt kuulostaa jonkinlaiselta, jos lihaksessa tai hermoissa olisi ollut jotain vikaa. Kokonaisuudessaan kokemus tuntui vähän kuin avaruusolentojen sieppaamaksi joutuminen.

Paikan päällä kuulin kuitenkin, ettei hermoissa ja lihaksissa näytä olevan mitään vikaa. Oikeastaan en odottanutkaan, että olisi. Käteen sattuu edelleen, mutta jotenkin tämä nyt vain tuntuu siltä, että sormissa itsessään on jotain vikaa. Viime viikolla keskisormi on ollut muita kipeämpi ja vähän myös turvoksissa. Tulehdukseltakaan se ei kuitenkaan tunnu, koska ei ole mitään punoitusta tai lämmöntuntua.

Lääkäri soittelee tänään iltapäivältä ja kertoo varmaankin saman, mitä kuulin jo tutkimuksen jälkeen. Ihmetellään sitten, mitä tämän kanssa pitäisi seuraavaksi tehdä.

Muuten ei kuulu ihmeempää, eli oikeastaan kaikki on ihan hyvin. Olen jatkanut opiskeluja tämän vuoden puolella etanavauhtia, ja tällä hetkellä olisi enää jäljellä yksi kurssi ja se kamala gradu. Olo tuntuu kuitenkin melko positiiviselta, ja ehkä gradukin vielä pääsee aluilleen.