Hermoratatutkimus

Kävin keskiviikkona hermoratatutkimuksessa. Ja nyt aloinkin miettiä että mihin ihmeeseen tuo loppuviikko on taas kadonnut, kun ei tunnu olevan siitä mitään muistikuvia. No, joka tapauksessa, tutkimus oli aika mielenkiintoinen. Sain ensin oikeaan käteen ja käsivarteen pieniä sähköiskuja, jotka tuntuivat siltä kuin joku olisi räpsiny kumilenkillä ihoon. Ihan siedettävää enimmäkseen, vaikka välillä napsuikin melko äkäseen. En sattunut kysymään tarkemmin, mutta ilmeisestikin siinä tutkittiin, miten hyvin viestit kulkee hermoissa.

Toisessa tutkimuksessa pistettiin ohuella neulalla erinäisiin käsivarren lihaksiin, mikä tuntui välillä aika ilkeältä, mutta ei kuitenkaan yhtä kamalalta kuin miltä saattaa kuulostaa. Samalla piti liikuttaa kättä tiettyyn suuntaan, ja kone johon neula oli kytköksissä piti kaikenlaista ratinaa ja suhinaa. Sain sellaisen käsityksen, että äänen olisi pitänyt kuulostaa jonkinlaiselta, jos lihaksessa tai hermoissa olisi ollut jotain vikaa. Kokonaisuudessaan kokemus tuntui vähän kuin avaruusolentojen sieppaamaksi joutuminen.

Paikan päällä kuulin kuitenkin, ettei hermoissa ja lihaksissa näytä olevan mitään vikaa. Oikeastaan en odottanutkaan, että olisi. Käteen sattuu edelleen, mutta jotenkin tämä nyt vain tuntuu siltä, että sormissa itsessään on jotain vikaa. Viime viikolla keskisormi on ollut muita kipeämpi ja vähän myös turvoksissa. Tulehdukseltakaan se ei kuitenkaan tunnu, koska ei ole mitään punoitusta tai lämmöntuntua.

Lääkäri soittelee tänään iltapäivältä ja kertoo varmaankin saman, mitä kuulin jo tutkimuksen jälkeen. Ihmetellään sitten, mitä tämän kanssa pitäisi seuraavaksi tehdä.

Muuten ei kuulu ihmeempää, eli oikeastaan kaikki on ihan hyvin. Olen jatkanut opiskeluja tämän vuoden puolella etanavauhtia, ja tällä hetkellä olisi enää jäljellä yksi kurssi ja se kamala gradu. Olo tuntuu kuitenkin melko positiiviselta, ja ehkä gradukin vielä pääsee aluilleen.